Anjan Puistossa Mikkelissä

Pilvipoutaisena päivänä läksin mökkinaapurin kanssa Mikkeliin, jossa kävimme Anjanpuistossa ja Mikkelipuistossa. Molemmissa taisin viime kesänäkin käydä, mut elämys se on joka kerta...ja erilainen.

Anjan Puisto Arboretum on yksityinen puulajipuisto ja erittäin suosittu matkailukohde kesäkuukausina. Alueella voit nähdä harvinaisia kasvilajeja sekä kesyjä eläimiä riikinkukoista kesyporsaisiin.  Kesäkuukausina puistossa käy matkailijoita ympäri maailmaa.

Puisto sijaitsee 9 km Mikkelistä Anttolaan päin Anjanpuistontiellä.

Anjan Puisto
Anjanpuistontie 9
50100 Mikkeli
Tel. +358 (0)50 568 9856    Tel. +358 (0)44 257 1026

Mä oon yks niistä, ja Vantaalta.

Puiston perusti Anja Laaksonen vuonna 1968, jolloin hän istutti alueelle ensimmäiset tammet, lehmukset, pensaat ja perennat. Kahden järven väliseen kannakseen on raivattu vuosien varrella paljon suihkulähteitä ja lampia sekä tehty taideteoksia paikalta löytyneistä kivistä ja juurakoista. Puisto on Anja Laaksosen elämäntyö.

Anjan Puisto on nykyisin 7 hehtaaria laaja alue täynnä upeita  ja harvinaisia kasveja. Puistoon istutetaan vuosittain uusia puita ja perennoita sekä moni- ja yksivuotisia kukkia, joten alueelta löytyy aina uutta nähtävää ja koettavaa. Kultakuusien ja jasmiinipensaiden kukinta on kauneudessaan vertaansa vailla. Puistosta löytyy myös upea 30 vuotta vanha korkkipuu (Phellodendron spp.). Alueen länsi-osassa on perinteisesti hoidetut luonnonniityt. 

(Lainattu teksti)

Alueella on aika monta lampea. En laskenu, mut enemmän kun viis.

Anjan Puistossa on mm. seuraavia puulajeja:

Kuuset: hopeakuusi (Picea pungens 'Glauca' / blågran), kartiokuusi, lukuisat kultakuuset (Picea abies f. aurea), käärmekuusi (Picea abies f. virgata), mustakuusi (Picea mariana), pallokuusi (Picea abies f. globosa), pisan tuuheakuusi, serbiankuusi (Picea omorika l. Panči-ćeva omorika), sinikuusi (Picea pungens `Glauca´), siperianpihta (Abies Sibirica l. Siberian Fir) , surukuusi (Picea abies f. pendula)

Männyt: Keltamänty (Pinus ponderosa), käärmemänty (Pinus sylvestris f. virgata), pylväsmänty, vanhat sembramännyt (Pinus cembra subsp. sibirica)

Koivut: Kultakoivu (Betula pubescens f. aurea), kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’), Ollin visakoivu, pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis), punalehtikoivu (Betula pubescens f. rubra), pahkavisa-koivu, taalainkoivu (Betula pendula Dalecarlica), tunturivisakoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii)

Muita puuerikoisuuksia ovat: lamoavat lepät, pylväshaapa (Populus tremula 'Erecta' / pelarasp) , sulkalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. laciniata), kartiojalava (Ulmus glabra Exoniensis) .

(Lainattu teksti)

Onneks ei oo oikee kobra.

Taidettakin löytyy sieltä täältä.

Ihana rauhan tunnelma.

Riikinkukko makas rauhallisena. Ei paljon välittäny meistä.

Ukonhattu kukkii.

Pahkoja oli käytetty omanlaiseen taiteeseen paljon .

Liljoja oli jonkin verran kukassa.

Tää on makee.

Kahdessa osassa oleva puu, kun ei mahtunu yhteen kuvaan.

HUI!

Riippapihlajia oli useita.

Olisin kaivannu nimikylttejä puiden juurille, koska en tunne puita niin hyvin.

Pupuja juoksenteli kymmeniä vapaasti nauttien nekin puistosta.

Rohtosuopayrtti tuoksuyi ja kukki runsaasti.

Valtava parsa.

Onks noi pikkupahkoja vai mitä?

Hei samaa kukkaa kun mulla. Purppurapunalatva.

Koristeomenapuu on ihan täynnä.

Hopeapajut on komeita.

Niin paljon Terijoen salavia.

Punakoivu ylhäisesti seisoo.

Ahdekaunokit kukki villinä joka puolella.

Lemmikkien uurnalehto oli rauhaisa paikka.

Ei ihan oikeita.

Oi kun sumee kuva. Jätän sen tähän kuitenkin, koska näkyy kuin isoja noi hopeapajut on.

Kuin maalaus. Sen verran sumee tuli tästäkin.

Ihania kaktusdahlioita.

Kurpitsat kasvoi hyvin kompostissa.

Erikoisia kanoja.

Nauhuksia.

Pari erilaista ja tuntuista kuusta.

Ja näkemisiin...